Tarinaa Isaac Wargelinista

Isak Wargelinin muistomerkki Ylihärmän hautausmaalla. Kuva Tapani Saarela

Ylihärmän ensimmäinen pappi oli oppinut mies

Ankaran sääty-yhteiskunnan murentuminen 1600-luvulta alkaen antoi mahdollisuuden talonpoikaissäädynkin pojille kouluttautua papiksi tai virkamieheksi ja siten päästä korkeampaan yhteiskunnalliseen asemaan. Talollinen Simon Matinpoika Vargin talosta, Koivulahden Västerhankmon kylästä, laittoi vanhimman poikansa Andersin (1717-1804) ensin Vaasaan triviaalikouluun ja vuonna 1736 Turun akatemiaan. Silloin Anders otti sukunimekseen ajan tavan mukaan hienommalta kalskahtavan diminutiivin Wargelin.

Anders Wargelin meni naimisiin Vöyrin kappalaisen Johan Asprothin tyttären Kristiinan kanssa vuonna 1738. Pappisvihkimyksen hän oli saanut vuotta aikaisemmin. Kun appi valittiin Lapuan kirkkoherraksi, hän järjesti vävynsä apulaisekseen. Anders Wargelin toimi pappina Lapualla 65 vuotta.

Anders Wargelin uskoi lujasti koulutuksen merkitykseen ja niinpä hän lähetti neljä poikaansa ensin Vaasaan kouluun ja sen jälkeen Turun akatemiaan. Vanhemmat pojat Johan(1739-1759) ja Anders (1744-1810) kirjoittautuivat akatemiaan elokuussa vuonna 1759. Johanin kohtalo oli kova, sillä jo lokakuussa tuoni vei hänet vain 20-vuotiaana. Anders antautui sotilasuralle vuonna 1763 ja erosi palveluksesta 1803. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti.

Nuoremmat pojat Isaac (1753-1813) ja Hans Henrik (1757-1797) kävivät niinikään Vaasan triviaalikoulua ja kirjoittautuivat huhtikuussa 1775 Turun akatemiaan.

Isaac sai yliopisto-opintonsa päätökseen kesäkuussa 1778 ja vuonna 1781 hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa. Hän toimi Lapuan kappalaisen (isänsä) apulaisena aina vuoteen 1790, jolloin hänet määrättiin tuomiokapitulin päätöksellä Ylihärmän seurakunnan saarnaajaksi.

Hans Henrik vihittiin papiksi Porvoon hiippakunnassa vuonna 1784 ja hän toimi mm. Viipurin tuomiorovastin apulaisena ja Valkjärven varapastorina.